Pitkään jatkunut ja viime vuosina voimistunut keskustelu avoimen datan hyödyistä sai MML:n selvittämään millä ehdoilla osa MML:n maastotietoaineistoista olisi avattavissa maksuttomaan käyttöön. Alan yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella selvisi, että osittainen avaaminen johtaisi kilpailunäkökulmasta merkittäviin ongelmiin markkinoilla. Vaihtoehdoiksi siis jäi jatkaa maksullisella linjalla kuten ennenkin tai luopua maastotietojen maksullisuudesta kokonaan.
Miksi maksuista sitten päätettiin luopua? Syitä käyttömaksuista luopumiseen on useita, mutta yksi merkittävä on ehkä monelta aineistojen nykyiseltä käyttäjältä jäänyt havaitsematta.
Vuosia jatkunut ilmaisten aineistojen ja karttapalvelujen yleistyminen netissä on houkutellut monia tahoja ottamaan oman tiedonkeruunsa pohjaksi mitä sekalaisimpia karttatuotteita. Tämä kehitys uhkaa laajeta myös viranomaisten toimintaan. Kehityksen jatkuminen johtaisi tilanteeseen, jossa eri lähteissä tuotetun aineiston yhdisteleminen ja jatkokäyttö edellyttäisi aina aineistojen muuntamista vähintäänkin yhteiseen sijaintireferenssiin.
Koko yhteiskunnan kannalta datan huonosta sijainnillisesta yhteensopivuudesta aiheutuvien kustannusten arvioitiin kohoavan tulevaisuudessa suuremmiksi kuin tulot, jotka MML aineistojen käyttöoikeusmaksuilla saisi kerättyä. Johtopäätöksenä oli, että koko valtakunnan kattavien MML:n maastotietojen käyttö yhteisenä sijaintireferenssinä ei saa vaarantua ainoastaan siitä syystä, että tiedon käyttämisestä peritään maksu.
Aiheesta kirjoitti myös pääjohtaja Jarmo Ratia verkkokolumnissaan.
Aiheesta kirjoitti myös pääjohtaja Jarmo Ratia verkkokolumnissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti