Dataa olis - mitäs sitten?

Rasteri, vektorit ja rajapinnat… monet Maanmittauslaitoksen ilmaisista maastotiedoista ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden hyödyntämiseen tarvitaan ohjelma, jolla tietoa voi jalostaa tai yhdistää muihin aineistoihin. Lisäksi ne ovat raaka-ainetta sovelluskehittäjille; ensimmäisiä avointa dataa hyödyntäviä sovelluksia onkin jo esitelty.

Rasteriaineistojen (karttakuvat, ilma- ja ortokuvat) katseluun riittää aivan tavallinen kuvankäsittelyohjelmisto, kuten Photoshop tai Gimp. Jos haluat hyödyntää kuvien koordinaattitietoa, esimerkiksi yhdistää kuvatiedon muihin aineistoihin, tarvitaan jo paikkatieto-ohjelmisto.

Paikkatieto-ohjelmistoa tarvitaan myös silloin, kun halutaan käsitellä vektorimuotoista tietoa, kuten Maastotietokantaa, korkeusmalleja tai vaikkapa laserkeilausdataa. Ohjelmat ovat yleensä maksullisia, mutta muitakin vaihtoehtoja on.

Internetistä löytää helposti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja eri formaateissa olevien paikkatietoaineistojen käsittelyyn esimerkiksi ”paikkatieto-ohjelmistot” ja ”GIS software” -hauilla. Muun muassa latuviitta.org -sivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa erityisesti Maanmittauslaitoksen aineistojen hyödyntämisestä. Siellä on myös esitelty joukko paikkatieto-ohjelmia.

Kommentoikaa, jos tiedätte hyviä avoimen lähdekoodien ohjelmistoja esitteleviä tai arvioivia sivustoja ja keskustelupalstoja.

Positio-lehdessä 2/2011 on esitelty joukko laserkeilausaineiston käsittelyyn tarkoitettuja ilmaisia ohjelmia. Nämä ohjelmat sopivat hyvin aineistoihin tutustumiseen, ja ohjelmasta riippuen niillä voidaan tehdä esimerkiksi 3D-visualisointeja ja maanpintaluokituksia sekä laskea korkeuskäyriä tai korkeusmalleja. Ohjelmat ovat tavallisesti erikoistuneet vain muutamaan operaatioon, joten enemmän toiminnallisuutta haluava voi joutua lataamaan käyttöönsä useampia ohjelmia.

Laserkeilausaineistojen käsittelyyn soveltuviin ohjelmiin voi tutusta myös Maanmittauslaitoksen järjestämässä Laserkeilaus- ja korkeusmalli -seminaarissa 5.10. Helsingissä.

Seminaarissa esitellään ohjelmistoja aineistojen käsittelyyn, jakeluun ja esittämiseen. Lisäksi kuullaan esimerkkejä laserkeilausaineistojen soveltamismahdollisuuksista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ilmoittautua voit 28.9. mennessä.

Vilskettä verkossa

Kun avasimme maastotietoaineistot, meillä ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, kuinka suurta niiden kysyntä tulisi olemaan. Uskoimme toki, että aineistomme kiinnostaisivat - ja toisaalta toivoimme, että olemme osanneet mitoittaa palvelumme niin, että ne kestävät lisääntyvän kysynnän.

Heti ensi hetkistä lähtien on aineistojen kysyntä ollut vilkasta ja on sitä edelleen. Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana maastotietoja toimitettiin noin 50 kertaa enemmän kuin ennen avaamista koko vuoden aikana. Kysytyimmät aineistot ovat Peruskartta rasterimuodossa, Maastotietokanta, ortoilmakuvat ja korkeusmalli (10 m ruutukoolla).

Suurin osa hakee maastotiedot itsepalveluna tiedostolatauspalvelun kautta. Syyskuun alkuun mennessä sinne oli tullut yli 37 000 tilausta - yksittäisiä tiedostoja oli ladattu 685 000 kertaa. Tätä vauhtia miljoonan latauksen raja ylittyy jo ennen vuoden vaihdetta.

Myös rajapinta-asiakkaiden määrä on kasvanut huimasti. WMS-rajapinnan käyttösopimuksen on tehnyt yli 100 asiakasta, lisäystä toukokuun alusta 40 %. Kesäkuussa avatun maksuttoman WMTS-palvelun käyttömäärät ovat nekin nousseet rivakasti. Kesäkuussa palveluun tehtiin 40 000 hakua, elokuussa jo yli 300 000.

Koska kuka tahansa voi jakaa aineistoja edelleen meiltä lupia kyselemättä, emme voi tietää tarkasti, kuinka paljon maastotietoja kaiken kaikkiaan on jo ladattu.

Mielenkiinnolla odotamme, millaisia uusia sovelluksia ja palveluita maastotiedoista syntyy. Toivommekin, että kertoisitte niistä meille vaikkapa kommentoimalla tätä kirjoitusta.

Uteliaana kommenttejanne odotellen…

ps. Järjestämme 5.10. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaariin, jossa esitellään muun muassa ohjelmistoja laser- ja muidenkin aineistojen käsittelyyn, jakeluun ja esittämiseen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa kuulolle!